Hakukoiran hallinnan koulutus, tavoitteena yhteistyöhaluinen koira
Mitä on hallinta ja mitä se ei ole
Palveluskoiran hallinta, eli PK-hallinta, tuo monelle mieleen kovan koirakurin, sekä tiukan, rankaisun uhalla tapahtuvan ehdottoman tottelevaisuuden. Salli minun romuttaa tämä mielikuva nyt kertaheitolla. Tällä tavalla koulutettu hallinta ei voi saada PK-kokeissa erinomaista arvosanaa monestakin syystä, joista kerron myöhemmin tässä artikkelissa.
Mitä PK-hallinta sitten on? Se on itsevarman ja yhteistyöhaluisen koiran tahtoa tehdä itse hallintaa eli tottelevaisuutta ohjaajalle, jonka vihjeestä koiralla on iso toivo ja mahdollisuus päästä palkkiolle. Hakukoiran hallinta on tottelevaisuutta maastossa etsintätehtävän yhteydessä.
Miksi haluamme itsevarman ja yhteistyöhaluisen hakukoiran
Haluamme itsevarman ja yhteistyöhaluisen koiran lukuisista syistä, esim.
- Koiran ja ohjaajan suhde säilyy hyvänä ja luottamus kasvaa, vaikka tehtävät vaikeutuvat.
- Koira tarjoaa hallintaa (tottelevaisuutta) ohjaajaa kohti aktiivisesti keskittymällä, ilman negatiivista stressiä ja epävarmuutta.
- Negatiivinen stressi heikentää koiran keskittymistä, halukkuutta, suoritusvarmuutta, suorituskestävyyttä ja jopa terveyttä ja/tai elinikää. Negatiivisesti stressaantunut koira saattaa läähättää (vaikkei ole kuuma eikä koira ole vielä fyysisesti rasittunut), saattaa olla keholtaan kireä, voi olla haluton tehtävään, voi olla epävarma, jne.
- Erityisesti hakukoiralla negatiivinen stressi saattaa näkyä haluttomuutena irrota ohjaajasta, jos koiraa on pakotettu ensin tekemään tiukkaa hallintaa ohjaajan vierellä kulkemisessa tai pysymisessä. Tämä aiheuttaa koirassa konfliktin.
- PK-tuomari haluaa nähdä motivoituneen, itsevarman, määrätietoisen, vapautuneen ja suorituskestävän hakukoiran, joka tekee halukkaasti hallintaa ja on hyväntuulisen ohjaajan ohjattavissa. Tuomari haluaa nähdä myös koirakon, jonka molemmat osapuolet (koira ja ohjaaja) suorittavat sulassa sovussa etsintätyöskentelyä ja yhteistyötä, ilman konflikteja, turhautumista tai kiristyneisyyttä.
Mihin hallinnan kouluttaminen perustuu
Maalimies ja maalimieheltä saatava palkkio on hakukoiralle iso etäpalkkio. Hakukoira opetetaan itse oivaltamalla saavuttamaan tämä etäpalkkio oman ohjaajan kautta. Hakukoira oppii aktivoimaan oman ohjaajansa omalla toiminnallaan. Ohjaaja aktivoituessaan päästää koiran etäpalkkiolle. Tämä koulutustapa vaatii koiran oman oivalluksen, jonka jälkeen koira pystyy yleistämään oppimansa tavan eri tilanteisiin. Tämä koulutustapa vaatii myös riittävän hidasta etenemistä koulutuksessa, jotta voidaan edetä helposta harjoituksesta vaikeampaan vähitellen, ja saadaan riittävä määrä toistoja. Tällä koulutustavalla koirasta tulee itsevarma, halukas aktivoimaan ohjaajaa omalla toiminnallaan, määrätietoinen ja vapautunut. Tällainen koulutustapa on perusta kaikelle hallinnalle (eli tottelevaisuudelle) lajista riippumatta, sekä vaikuttaa positiivisesti hyvään koira-ohjaaja-suhteeseen.
Hallinnan koulutus perustuu siis:
- Tarjolla olevaa etäpalkkiota haluavaan koiraan
- Etäpalkkioon, joka on maassa koiran saatavilla
- Passiiviseen ohjaajaan
- Koira oivaltaa tarjota / tarjoaa aktiivista keskittymistä ohjaajaan itse, ilman houkuttelua
- Ohjaaja aktivoituu koiran tarjoamasta toivotusta käytöksestä (esim. aktiivinen keskittyminen)
- Ohjaaja palkitsee koiran päästämällä koiran etäpalkkiolle
- Etäpalkkion on hyvä olla aluksi vain pieni, jotta tehtävä on koiralle helpompi, esim. makupala kipossa maassa(ihan koiran saatavilla).
- Kun koira oivaltaa, miten se pääsee etäpalkkiolle, tehdään toistoja.
- Kun tehtävä sujuu hyvin, etäpalkkion arvoa kasvatetaan esim. makupalasta isompaan ruokamäärään, narupallosta patukkaan, patukasta isoon purutyynyyn, purutyynystä hakumaalimieheen palkkioineen.
- Jos koira varastaa etäpalkkiolle, etäpalkkio otetaan maasta pois ja laitetaan hetkeksi pois näkyvistä. Sitten harjoitus tehdään uudestaan. Usein koira, joka haluaa kovasti palkkiota, voi varastaa 3-6 kertaa peräkkäin, ennen kuin se alkaa luopua, keskittyä ja oivaltaa.
Toinen kätevä palkkaustapa hallinnan kouluttamisessa on ns. ”pakopalkka”, jossa koira ei saa palkkiota suoraan suuhun, vaan koira joutuu aina tavoittelemaan palkkaa saadakseen sen. Pakopalkan voi tehdä ruualla tai lelulla, esimerkiksi:
- Koira istuu ohjaajan vierellä perusasennossa.
- Ohjaaja kehuu koiraa yhdellä sanalla ”hienosti”. Sitten on 3-5 sekunnin jaksotus, eli hiljaisuus urheilullisessa ryhdissä perusasennossa. Koira on koko jaksotuksen ajan aktiivisesti keskittynyt.
- Ohjaaja antaa koiralle palkkiomerkin (esim. zip, zap, zup, jes) ja lähtee peruuttaen terävästi koiraa pakoon askeleen tai pari. Samalla ohjaaja kaivaa taskuista makupaloja käsiinsä koiran saataville heti syötäväksi.
- Koira saa lähteä heti palkkiomerkistä jahtaamaan makupaloja ohjaajaa kohti. Olisi hyvä, jos koira käyttäisi makupalojen (tai lelun) tavoittelussa voimaa ja energiaa, ja puskisi kohti makupalakäsiä syödessään.
”Pakopalkka” herättää koirassa paljon mielenkiintoa ja lisää koiran halukkuutta tehtävän tekemiseen.